Valtioneuvosto on vahvistanut muutoksia metsästysasetukseen.

Muutosten voimaantuloaika vaihtelee tästä kaudesta ensi kaudelle.
Voimaantuloaika on mainittu kunkin muutoksen lopussa.

Hirvenmetsästys alkaa ensi vuoden syksystä lokakuun toisena lauantaina
muualla kuin Lapin maakunnassa

Nykyisin hirvenmetsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina.
Asetuksen muutoksella halutaan vähentää häiriöitä hirven kiima-aikana, jotta
mahdollisimman suuri osa hirven vasoista syntyisi keväällä normaaliin aikaan.

Jotta metsästysajan lyhentäminen ei lisäisi peltovahinkoja,
hirven vahtimismetsästys pelloilta on luvallista jo 1.9. alkaen muualla kuin
Lapin maakunnassa. Hirvieläimen ajo ja koiran käyttö metsästyksessä ei
kuitenkaan ole vielä silloin sallittua. Myös kuusipeuran ja valkohäntäpeuran
vahtimismetsästys on ensi vuodesta sallittu 1.9 alkaen. Vahtimismetsästämiseen
haetaan jatkossa tavallinen hirvieläinten pyyntilupa eikä poikkeuslupaa kuten
tähän asti. Muutos tulee voimaan 1.1.2017.

Aikaistettua metsästystä laajennetaan koko Lapin maakuntaan

Ensi vuodesta alkaen hirven metsästyksen ensimmäinen jakso on
Lapin maakunnan alueella 1.9–15.9. Tämän jälkeen myös Lapin maakunnassa
turvattaisiin hirven kiima-aika ja hirven metsästyksen toinen jakso alkaisi
lokakuun toisena lauantaina kuten muualla maassa. Kolmen pohjoisimman kunnan
(Enontekiö, Inari ja Utsjoki) alueella hirven metsästys päättyy marraskuun
lopussa. Muualla Lapin maakunnassa metsästys voi jatkua vuoden loppuun kuten
muuallakin maassa. Muutos tulee voimaan
1.1.2017.

Pyyntilupien hakua kevennetään

Riistanhoitoyhdistykset antavat ensi vuoden keväästä alkaen
Suomen riistakeskukselle verotussuunnitelman, joka vastaa nykyisiä lausuntoja
pyyntilupahakemuksista. Verotussuunnitelmat ohjaavat Riistakeskuksen
päätöksentekoa samalla tavalla, kuin lausunnot tähän asti.
Riistanhoitoyhdistykset voivat esitellä pyyntiluvan hakijoille alueensa
verotussuunnitelmaa perusteluineen jo ennen lupahakemusten jättämistä.
Muutoksella vähennetään hallinnollista taakkaa erityisesti tilanteissa, joissa
Riistakeskus on joutunut pyytämään luvanhakijalta vastinetta, kun
riistanhoitoyhdistyksen lausunto on poikennut lupahakemuksesta. Muutos
tulee voimaan 1.1.2017.

Hirvieläinten vasasuojan kestoa lyhennetään

Tähän asti hirvieläinnaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen
seuraa, on ollut aina rauhoitettu. Tuomioistuimiin on päätynyt tapauksia,
joissa metsästäjä ei ole tiennyt, että yksin liikkuvalla hirvellä on ollut
vasa, joka on kulkenut eri reittejä tai ollut piilossa. Nyt hyväksytyllä
asetuksella hirvinaaraan suoja koskee pelloilla sallittua vahtimismetsästystä
sekä Lapin maakunnan hirven metsästyksen ensimmäistä
vaihetta. Lokakuun toisena lauantaina alkavassa varsinaisessa
metsästyksessä hirvinaaraalla ei enää ole erityistä rauhoitusta. Tavoitteena on
kasvattaa urosten osuutta naarasvoittoisessa hirvikannassa, koska monesti
yksinäiset naaraat on jätetty ampumatta mahdollisen rangaistuksen pelossa.
Lisäksi halutaan keventää seurauksia tilanteissa, joissa hirviemo kaadetaan
vahingossa. Vasallista naarasta ei tule edelleenkään tieten tahtoen ampua!

Vastaavasti pienten hirvieläinnaaraiden suoja alkaa 1.9. ja
jatkuu syyskuun viimeisestä lauantaita edeltävään päivään. Muutos
tulee voimaan 6.9.2016.

Villisikanaaraan rauhoitusaikaa lyhennetään

Villisikanaaraan erityistä rauhoitusaikaa lyhennetään. Näin
pyritään tehostamaan villisikojen metsästystä ja estämään afrikkalaisen
sikaruton leviäminen. Jatkossa villisikanaaras jota seuraa saman vuoden
jälkeläinen, on rauhoitettu 1.3.–31.7. Muutos tulee voimaan
6.9.2016.

Uusia kaliipereita

Aseiden tekninen kehitys huomioidaan
metsästysasetuksessa entistä paremmin. Jatkossa ketun, tarhatun naalin, mäyrän,
saukon, supikoiran, pesukarhun, rämemajavan, metsäjäniksen, rusakon, metson,
teeren tai hanhen metsästyksessä voi käyttää entistä vaatimusta vastaavia uusia
kaliipereita. Villisian metsästyksessä on jatkossa kivääreissä samanlaiset
tehovaatimukset kuin hirven ja karhun metsästyksessä. Muutos
tulee voimaan 6.9.2016.